lauantai 29. syyskuuta 2012

I get my Chuck Taylor's on, lace 'em.

En olisi ikinä uskonut, mutta tässä tulee mun eka päivän asu-postaus. Tajusin äsken, että tuun varmasti tekemään näitä enemmän. En kyllä siksi, että kuvaaminen kakalla kameralla on niin kovin hauskaa, vaan siksi että mun tämänpäiväinen asu oli tylsä. Ja pyydän sadannen miljoonannen kerran anteeksi mun kuvia. Ei köyhä köyhällä kameralla ja köyhillä kuvaustaidoilla parempaan pysty, sad but true.

Kerron nyt ensin kuitenkin mun vaatemieltymyksistä ja vakiovarusteista.

Nyrkkisääntö #1: ei ole olemassa Emppua, joka olisi ilman (isoja) korviksia, PAKSUA tuubikaulahuivia ja vyötärövyötä (paitsi jos päällä on huppari/paita, jonka kuuluu olla löysä eikä siihen sovi vyö). Eli ne on mun vakiovarusteet ja jos useampi kuin 1 näistä puuttuu, niin sit on jotain pahasti vialla!

Nyrkkisääntö #2: Värien TÄYTYY sopia yhteen. Eli mä en vaan kykene pukemaan päälleni mitään harmaa huppari + kirkkaanoranssi toppi + beiget housut-värioksennuksia (true story: näin yhdellä tytöllä precis ton asun minkä tossa luettelin ja järkytyin pahasti). En sano tätä sillä, etteikö muut sais pukeutua miten haluaa, mulle se on se ja sama.

Tässä vielä esimerkit mun nyrkkisäännöistä #1 & #2.

Turkoosi huivi ja korvikset. Huivi Indiskasta & korvikset JC:stä.

Violetti huivi ja korvikset. Huivi Seppälästä & korvikset GinaTricotista.
Nyrkkisääntö #3: Mä en käytä vaaleita sävyjä. Musta ja tummat sävyt, violetti, fuksianpinkki, sähkön- ja tummansininen, turkoosi, jaden/mintunvihreä on mun suosikkeja. Valkosetkin vaatteet on siinä hämärän rajamailla... Esim. mulla on sellanen supermakee Adidaksen huppari, jossa on violetti logo ja violetit kolmiraidat hihoissa, MUTTA sen pääväri on luonnonvalkonen. Mulla on myös supermakeemmat Niken varrelliset tennarit, joissa swoosh on violetti, MUTTA nekin on valkoiset muuten. Yyh. Haluaisin myydä ne pois, kun en mä niillä mitään tee, mut silti ajatuskin tuntuu kauheelta.

Nyrkkisääntö #4: Mä en pidä leveälahkeisia housuja tai straight leg-mallisia farkkuja. I pledge allegiance to denimleggings!

Some other fun facts: olen canvas kicks-hirmu. Omistan yhdet ainoat Conssit, mutta haluaisin lisää eri värejä! Joku juttu mulla on just siihen merkkiin... 

Mä pukeudun melkolailla fiiliksen mukaan. Tykkään pukeutua todella naisellisesti tai sitten street-tyylisesti. Joskus sekoittelen tyylejä keskenään: mulla on sellanen kiva yhdistetty musta t-paita + ruudullinen kynähame-tsydeemi ja tykkään laittaa sen kaveriks tennarit. Se näyttää yllättävän kivalta.

Mulla on myös taito yhdistää lähes joka asuun edes jotain violettia. Oli se sitten korvisten tai rannekellon muodossa. Big surprise?

Olen kuitenkin pikkuhiljaa oppinut pistämään mun violettitutkani pois päältä ja kattelemaan muunkin värisiä kuteita eri kaupoissa.

Nyt sitten päästään vihdoinkin itse asiaan!


Lauantai on tunnetusti mun viikon ainoa työpäivä, joten pukeutumiseen ei nyt tarvinnut niinkään panostaa. Päällä mulla oli abihuppari, Adidaksen mustavalkoraidallinen löllö toppi (rakastan ♥), musta GT:n tuubihuivi ja KappAhlin farkkulegginssit.

Kädet taskuissa.



Ai nii ja Puman sukat! :D

Topin "tarkka" nimi: Adidas CS Top. Siinä on tosi kivat ristiin menevät olkaimet ja isot taskut sivuilla.
Tässä vielä demonstraatio noista olkaimista.
Ja tältä näytin.

Ja nää luotto-Niket toimi mun menopopoina. Kameroiden salamavalo selvästi inhoaa violettia väriä, koska se vääristää sen AINA liian siniseksi enkä saa sitä oikeaa väriä mitenkään muokattua esiin.

Tässä kirjoittelun lomassa sain mielestäni aika hyvän idean: jos tekisin ns. teemapostauksia mun vaatteista ja asusteista, esim. esittelen erillisissä postauksissa mun kaikki kengät, sit hupparit, villapaidat ja neuleet, t-paidat, topit, housut, korvikset jne. kerralla.

Miltäs kuulostais? :)

Eipä kai tässä muuta kun lauantai-illanjatkoja ihanaiset! ♥

tiistai 25. syyskuuta 2012

It's all up there, like it's right there in the words.

10 000 katselukertaa pamahti täyteen tän päivän puolella. Kiitos kuuluu kaikille ihanille, jotka mun blogiini ovat eksyneet enemmän tai vähemmän vahingossa!

JOTEN KIITOS, TACKAR, THANKS, MERCI & GRACIAS!

Oli mulla muutakin asiaa.

Vastatkaapa blogini sisältöä koskevaan kyselyyn! Aikaa on vielä 5 päivää. Kiitos ja kumarrus
Please answer to the poll concerning my blog! It's only 5 days to vote! Thanks a bunch in advance

On muuten tosi jees kuunnella musiikkia Spotifystä shufflella. Suosittelen! Äsken kun mä 3536587:nnen kerran kuuntelin putkeen 9fngrsiä (can't get enough of that!), Matias huomautti ystävällisesti, että "älä kuuntele tota taas, kyllästyt siihen kuitenki kohta (en ikinä!), kuuntele välillä muuta valivalivali".

Book Of Rhymes sisältää muiden maiden hiphoppia, The Jackson Family... well you know. Rapeinta on suomihippidyhoppia, Piano & Violin Tributes sisältää nimensä mukaisesti piano- ja viulutribuutteja. GH-soundtrackissä on Guitar Herosta tuttuja biisejä ja Something Else Than Hiphopissa on kaikkea jazzista metalliin.

Mä sitten puolikettuillakseni laitoin Rapeinta-playlistini shufflelle. Ja tajusin jo parin biisin päästä, et hei, tää systeemi toimii. Saan vihdoin aikaseks kuunnella jo kauan mun soittolistoilla hautuneita biisejä! Ja niitä on _PALJON_.

Mä en meinaan yleensä tallenna vain yhtä biisiä mun playlisteille, vaan lähes aina koko albumin. Ei oo mitään järkeä koota vain niitä omia lemppari(hitti)biisejä playlisteille, jotka kohta näyttää ihan joltain kamalilta kokoelma-albumeilta. Listan nimi vois hyvin olla "NRJ - kuumimmat top-10-listahitit". No thank you.

No okei, paljon mulla varaa sanoa: tää mun tapani on usein ollut yhtä tyhjän kanssa, koska mä en kuitenkaan kuuntele uusia albumeita kokonaan heti enkä seuraavana päivänä, vaan "sitten joskus kun jaksan". Sitten kun semmoselle päälle satun. Tää on mun huono tapa. Ainoat, mitä mä varmasti kuuntelen alusta loppuun hartaasti ja moneen kertaan, on tietysti kaikkien Graciaksien, TMS:n, Noah Kinien, Adam Tenstojen ja Kanye Westien etc. albumit. Kauheaa suosimista, hyi mua!

Muuten eka biisi, mikä tuli kun klikkasin shuffle-nappulaa, oli I Has A Dog. Siis kaikista ton soittolistan 751:stä biisistä. Tätä seurasi valtavahko nauruhepulikohtaus. :D

Harkitsin muuten tossa Unlimitedin upgreidausta Premiumiin, lähinnä sen takia, että kyllästyin lopullisesti mun iPodiin ja sen epäkäytännöllisyyteen (ts. iTunes-pakko, tykkään WMP:stä!), ja myös mun halvat kuulokkeet meni katki. Jos alkaisin tilata Premiumia, saisin KAIKEN ihanan musiikin puhelimeeni ja ainoo, mitä mun tarvis ostaa, on brand new kuulokkeet. Tokihan se kymppi kuussa tulee pitemmän päälle kalliiks.

Joten huomio kaikki premiumilaiset! Kertokaa, onko se 10€ kuussa sen kaiken arvoista? Uskon kyllä valmiiksi, että TODELLAKIN, mutta tarviin vahvistusta teiltä! :)

Mitäs vielä? Ai niin, koeviikko pärähtää torstaina käyntiin. Virallisesti siis, psykan kokeen kärsin jo eilen. Mulla ei oo onneks kun 2 koetta (ja joku esseekin pitäs jossain välissä väsätä) ja sit viikonloppu + 3 päivää vapaata! Yes yes y'all!

Lopuksi illan piristysgiffi:



Sweet dreams, my lovely ones ♥

maanantai 24. syyskuuta 2012

Nine fingers in the sky, if you feel me!

Pistetääns tämä postaus käyntiin ehkä tämän vuosituhannen kauneimmalla hiphop-biisillä.


Jos nyt Noah Kin erehdyt kollegoidesi tavoin eksymään mun blogiini ja näet tämän postauksen, niin KIITOS JA KUMARRUS. ♥ Jokin kumma juttu tossa soundissa on, että se osuu ja uppoaa suoraan mun tärykalvojen kautta aivoihin mielihyväkeskukseen, aiheuttaen valtaisia kylmänväreitä. JA LUJAA.

Koko 9fngrs on täyttä timanttia ja mähän AION tehdä siitä taas jonkinsorttista hehkutuspostausta, kunhan noi kouluhommat helpottaa hetkeksi. I guarantee it.

Lauantai 22.9. oli superhyperkiireinen työpäivä. Leppoisa laulun ja yhdessäolon päivä. Ja ennen kaikkea upean keikkakokemuksen päivä!

Laiskana kuvaajana käytin taas mun Lumia 710:ä, unohtaen sen faktan että se olikin se selvästi huonompi kamera keikkakuvailuja varten. Mun räppänä digikamera toimii edes jotenkin siedettävästi. No, se on ollutta ja mennyttä. Keskityn muutenkin tätä nykyä enemmän keikoilla omilla silmillä näkemiseen ja kokemiseen instead of tihrustamalla lähes koko keikan kameran näytön läpi. Tallennan keikkakokemusta mieluummin sydämeeni ja muistiini enkä kovalevylle.



Nyt itse keikkaan ja koko SBHH-tapahtumaan! Me oltiin TAAS ekoina Matiaksen kans paikalla. How sad are we? Eka tunti meni siideriä lipittäessä ja toinen märehtimällä, että ei täällä oo melkein ketään tuttuja ja ihan tylsää (hyi ei sais valittaa, mut kun asia nyt oli näin!). Onneks jotkut randomit jätkät ja likat järkkäs pientä tanssintynkää parketilla ja niitä sain sit ihastella. Breikkaripoitsuja ei näkyillyt ollenkaan, where were you?!

Sitten 1 aikaan Noah Kini valtas stagen!



Ja oh yes, eturiviin päästiin. Ei sen eteen tarvinnut edes taistella tällä kertaa, väkee ei ollut todellakaan niin paljoa, kuin Graciaksen keikan aikoihin.



Noah Kin teki lavalla jotain, mitä en ole koskaan ennen hiphop-keikoilla nähnyt: hän toimi sujuvasti myös itsensä dj:nä! Aina kun biisi lähestyi loppuaan hän siirtyi vähitellen dj-tiskin taakse pistämään uutta biisiä tulemaan. Hän myös kutsui kollegakaverinsa, Teemun, lavalle esittämään pari omaa biisiään. Ko. kaveri räppäsi aika taidokkaasti englanniksi, ja koska luulen että tämä oli hänen ekoja keikkojaan, hän esiintyi silti melko varmanoloisesti.

Noah Kin esitti muutaman biisin 9fngrs:ltä, ja tottakai NMTS:ltä kuin myös yhden, mitä ei Noahin omien sanojen mukaan ole kuunneltavissa vielä MISSÄÄN. Uppaan tähän kaikki uudet kipaleet, mitkä Noah Kin luritteli menemään.





"I wanna be your friend, I wanna be your fiend,
I don't want ends (?), I wanna kill your dreams"

"Didn't accept your request
well I would if I knew who you were in the first place
Is it possible that I'm too old school,
just because I wanna know who I'm talkin' to?"



"It's all written there
like it's up up in the words."

Muita Noahin esittämiä biisejä (miten mä voinkin muistaa nää kaikki):





Näihin kahteen kun olis vielä fiittaajat saatu messiin, niin avot! Ekow oli kyllä paikalla jo, kun Noah oli stagella... En tiiä sit.

Lopuksi some ill spittin'!



Noah Kinin jälkeen Jam-A-Holicsit soitti parikolme biisiä ja sitten Ekow & SimonSound pärähti lavalle!



Kummallakin oli makeet paidat päällä! Ekow'lla omaa alkuperäänsä edustavaa afrikkakuosia ja Simonilla Chicago Bullsia. Me likes!

Vaikka väkeä ei ollut sen kummemmin lavan edustalla ja yleisö oli aika laimea (no offense), tunnelma oli silti jotenkin... intensiivinen. En tiedä miksi, mut sellanen olo mulla ainakin oli. Ekow'lla oli Graciaksen tavoin rento ja hyvä ote yleisöön.

Tässä muutama biisi, mitä TMS veti in order of appearance:

Keikka lähti käyntiin Elephant (Kings):llä, en olis kyllä parempaa keksinyt!





Tässä oli muistaakseni ihan eri biitti taustalla, tunnistin biisin vain lyriksien perusteella.





Breadin lyriikat + Moneyn biitti = TOIMII!

TOROUNIQUEn kuvaamaa livepätkää:





JA JESJESJES, ne veti tän! ♥



"Is this a dream?" Nah, it's better.

Koko ilta oli mahtava ja mun kohdalla hyvin euforiasävytteinen. Kova fanityttö kun oon! Alkoholinhuuruista yleisöä lukuunottamatta ilta onnistui (lähes) täydellisesti! Kattokaa ny vaikka:


© Matias.
Jee! Sain kuin sainkin sen yhteiskuvan! Ja kyllä, olen niin kovin karmaisevan kalpea kummitus (tai Lumikki...) ja karunnäköinen muutenkin, mutta niin onnellinen. ♥ Ekow kiitteli kovasti meiän kehuista ja pyys tulemaan ens kerrallakin. Well heck yeah we will!

Tässä vielä pari kuvatusta erään ammattikuvaajan ottamana:

© Tarek Saheb.
© Tarek Saheb.
Feat. bro, his teammate Aden & some random dude, probably Aden's friend. © Tarek Saheb.
THANKS A BUNCH, NOAH, EKOW & SIMONSOUND! ♥
Please come back to TRE soon!

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Happy 20th anniversary, mom & dad!

"Niin myötä- kuin vastoinkäymisissä." "In sickness and in health."

20 vuotta sitten sanoitte toisillenne "tahdon", ja sen jälkeen olette pysyneet yhdessä, niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.


Kihlat 12.1.1990. ♥
On suorastaan lottovoitto mulle ja Matiakselle syntyä teidän lapsiksi. Vaikka me olemme aiheuttaneet teille joskus päänvaivaa ja liikaa ylimääräistä huolta ja olette kestäneet meidän hyvin hankalat murrosikämme, niin te ette lakkaa rakastamasta meitä ja pitämästä huolta. Te olette parhaita, muistakaa se! We love you guys ♥

Now I solemnly declare happy anniversary to you, mom & dad! May your marriage last forever and ever. ♥

lauantai 22. syyskuuta 2012

Pure love.





Nämä ovat tämänhetkiset lempparini. Siis ihan just tämän hetken. Tämän sekunnin. Minuutin. Niin, hetken.

Jännitys tiivistyy. Mieli kohoaa. Hymy nousee kasvoille. Iho kananlihalla.


Noin kahden tunnin päästä ojennan tämän lipun YO-talon lipputarkastajille ja sitten...

Niin, mitä? Siitä kerron myöhemmin.

Pitäkäähän tekin hauska lauantai-ilta! ♥

perjantai 21. syyskuuta 2012

The passion, the pain.

Aivot tuhannen solmussa. Silmät ristissä. Jalat pettää alta. Kummallinen olo. Käsi ei kramppaa, mutta melkein.

Nämä ja tuhat muuta fyysistä ja psyykkistä tunnetta jylläsi koko kropassa, kun astuin ulos ruotsin yo-kokeesta.

But... I made it! Jag gjorde det! Mä tein sen!

Se oli kyllä melkonen kokemus. Vietin 5-tuntisen, astetta rankemman eväsretken Vaparilla. Olin onneksi varannut tarpeeksi eväitä, jopa aavistuksen liikaa. Mut diabeetikolla ei voi koskaan olla liikaa eväitä, eiks niin? Oli pari proteiinipatukkaa, suolapähkinöitä, viinirypäleitä, muumilimsaa, Maxipepsiä ja yks jogurttijuoma. Toinen protskupatukka, muumilimppa ja jogurttijuoma jäi kokonaan syömättä/juomatta. Viinirypäleet ja suolapähkinät taas osottautui ihan loistaviksi eväiksi! Napostelin kumpiakin vuorotellen läpi kokeen. Sain nyt onneks vähän osviittaa, että miten paljon tarviin tuleviin kirjotuksiin eväitä ja mitkä eväät toimii.

Limsapullot näyttää muuten aika orvoilta ja alastomilta ilman etikettejä.

Mun olo on ollut nyt ton koitoksen jälkeen jostain syystä tosi kummallinen, ehkä vähän pahoinvoiva. En tiedä, johtuuko kaikesta kauheasta urakasta vai oonko vaan syönyt vahingossa jotain epämäärästä. Ja väsynythän mä olen aina. Nukuin ihan inhimillisenpituiset päikkärit tällä kertaa, 1,5 tuntia.

Itse kokeesta sen verran, että se oli odotettua helpompi. Ainakin joiltain osin. Haluaisin sanoa, että ihan hyvin meni, mutta  en uskalla. Sitten vasta kun saan sen lopullisen arvosanalappusen kätösiini 20. marraskuuta, niin voin sanoa että mitenkö meni. Ja monivalintojen oikeat rivit tulee Abitreenien sivuille huomenna. Se on asia erikseen, uskallanko edes vilkaista oikeita vastauksia...

Onneks saan huomenna muuta ajateltavaa, kun illalla on paljon kaikkea kivaa tekemistä, mm. keikka, mistä olen varmaan viidessä viime merkinnässä puhunut:

STUNTS, BLUNTS & HIP HOP PRESENTS: THE MEGAPHONE STATE + NOAH KIN LIVE @ YO-TALO!

Tulee parasta!


Noah Kinin 9fngrs tuli muute vihdoin Spotifyyn, kuunnelkaapas tekin! Tää on mullekin eka kerta, kun kuuntelen (except the:passion ja thend:blues). Oon nyt päässyt vikaan, nine:fingersiin, ja näin ensikuulemalta voin sanoa, että hyvältä kuulostaa. Ihan autenttista ja timanttista Noah Kiniä. ♥ Onneks ehdin tän illan tutustua ko. kiakkoon ennen huomista!

PS. Meiän abivaatteet tuli!

Meiän logo.


Ottokin vilahtaa tuolla mun "kädenjatkeena". :D Päätin viime hetkessä jättää naamallisen kuvan julkaisematta, koska opiskelut ja kokeet tekee mun naamalle pahaa jälkeä... Ja anteeks taas kuvan laatu ja päläpälä.

Veikkaan vahvasti, että seuraava postaus tulee olemaan melkolailla The Megaphone State & Noah Kin-painotteinen, joten until next time, stay tuned.

Illanjatkoja muruseni! ♥

tiistai 18. syyskuuta 2012

Have a little patience.

3 days until my Swedish matriculation examination's written part. Yikes.

4 days until SBHH: The Megaphone State & Noah Kin LIVE @ YO-talo.

5 days until my parents' 20th anniversary. ♥ I think I'll write a speech about that in here...

12 days until convention day.

15 days until Sami Hedberg's stand up show @ Pakkahuone!

39 days until THRILL THE WORLD!


ETCETERA.


I love it when there's something you'll be waiting for and in the same time I hate hate HATE it. I'm extremely impatient type of person, can't help it.

maanantai 17. syyskuuta 2012

And that's who I am.

No kai nyt minäkin ku muutkin ja seliseliseli. Kyllä, olen höpsö romantikko. There you have it.

+ I have that EXACT SAME TABLE!

Aika kliseistä perussettiä, mutta oi, niin totta.

(Kaikki kuvat andthatswhoiam-blogista.)